Yhtenä pilottiryhmänä toimii Mosambikiin lähteneet vaihto-opiskelijamme ja yksi kolleegoistamme. Opiskelijat menivät sinne jo aikaisemmin ja Eila-kollegamme oli perillä eilen. Heti hotelliin päästyään Eila kokeili skype-yhteyksiä ja hyvinhän ne tietysti toimivat. Kerrohan Eila kuulumisianne sieltä Mosambikista vaikka tämän kirjoituksen kommenttikenttään! Jäämme malttamattomina odottamaan….Kannattaa katsoa tämän artikkelin kommentit. Esim. Janin kommentti Skypeout-puheluista yms.
- 1.Mitä ?
- 2.Projektisuunnitelma
- 3. Toimijat
- 4.Kokemuksia ryhmä 1
- 5.Kokemuksia ryhmä 2
- 6.Kyselyt
- Connect Pro kokemuksia
Ohjus-projekti
PROJEKTIA RAHOITTAA EU JA ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
Artikkeleiden sisältö
- 1.NYT OLEMME TÄSSÄ
- 2.Koulutus ja ohjaus
- 3.Teknologia ja välineet
- 4.NÄIN ETENIMME
- 5.TÄSTÄ KAIKKI ALKOI
- Uncategorized
Viimeisimmät kommentit
 | Pekka on PLE-blogi avattu |
 | Opettaja on Connect Pro kokemuksia |
 | Moira on Connect Pro kokemuksia |
| Opettaja on Connect Pro kokemuksia |
| Moira on Connect Pro kokemuksia |
Yhteystiedot
Blog Stats
- 8,246 hits
Kuten Aija ja Leena jo esittelivät minulla on ilo olla pilotoimassa skypen käyttöä yhteydenpidossa kv-opiskelijoiden kanssa. Mosambikissa olen North South –hankkeen opettajavaihdossa yhdessä Iisalmen yksikön tietotekniikan opettajan kanssa. Täällä on myös kaksi koulumme opiskelijaa harjoittelemassa, Skypen pilotoinnille on siis tosi hyvät edellytykset. Tulimme Janin kanssa sunnuntaina ja eilinen päivä kului ensivisiiteillä ISCISAssa ja yliopistolla. Kävimme eilen myös suurlähetystössä.
Kannettavan kuljetuksessa matkan aikana ei ollut ongelmia, eikä kone ollut yksin lentokoneiden tavarahyllyillä – ainakin joka toisella matkustajalla oli lähes samanlainen laukku, pitikin pitää silmällä, ettei joku ota vahingossa tätä konetta mukaansa. Hotellissa on wlan-verkko ja lähin asema käytävällä, niinpä nettiin pääseminen oli helppoa myös minulle Janin avustuksella. Eilen illalla soitinkin elämäni ensimmäisen skypepuhelun Leenalle Puijonlaaksoon. Kuvayhteys toimi, ääni täältä ei ensin kuulunut Leenalle, mutta korjattuani mikrofonin asentoa ongelma poistui. Käyttö tuntui helpolta, joskin minulla on omissa taidoissani tehtävä hienosäätöä jonkin verran..
Tänään eli tiistaina olimme Ainon ja Maijun kanssa koululla kuuntelemassa luentoa koulun auditoriossa ja tekemässä minulle ohjelmaa laboratoriopuolen opettajan Adelino Manuelin kanssa. Teimme havainnon, että skype-yhteys teknisesti on mahdollinen, mutta en vielä ollut mahdollisuudessa keskustelemaan koneen sijoittamisesta koululle siten, että opiskelijat voisivat sitä sujuvasti käyttää. Tytöt ovat koneesta innoissaan ja omaavat jo valmiudet skypen käyttämiseen entuudestaan. Huomenna aamulla tapaan koulun johtohenkilöitä, luulisin että se on oikea paikka ottaa asia puheeksi. Kirjoittelen lisää asian edettyä.
Kiva, että tulit kommentoimaan blogiamme, että saadaan tähän vähän eloa. Olisi kiva, jos kävisit aina silloin tällöin täällä kertomassa kokemuksistasi. Niiden ei tarvitse välttämättä liittyä ainoastaan Skype-kokeiluihin, vaan kaikki muukin on mielenkiintoista, esim. millaiset tietotekniset mahdollisuudet kouluissa siellä on? Entä kuinka paljon siellä toteutetaan opinnoista verkossa? Millaisia ohjelmistoja ja oppimisympäristöjä siellä käytetään jne.
Jos ehdit, kirjoittele! Aija
Olemme nyt tapailleet jo kolmena iltana skypen välituksellä. Kuuluvuus ja näkyvyys on parantunut. Odotamme innostuneena, kuinka saatte koululla asiat kuntoon ja myös opiskelijat saavat yhteydet toimimaan.
Terveisiä taas Afrikan kuuman auringon alta. Vihdoin olemme tavanneet Lidian (koulun johtaja)ja samalla pääsimme kysymään mahdollisuutta käyttää omaa kannettavaa koululla. Hän sanoi, ettei siinä ole mitään ongelmaa, pari kertaa viikossa on OK. Heillä ei ole ns. tietotekniikan luokkaa, missä skypen käyttö vähiten häiritsisi muita, mutta se onnistuu ns. kurssikoordinaattoreiden huoneessa. Itseasiassa opiskelijoilla siellä on ollutkin mahdollisuus käydä sähköpostilla, mutta ongelmana on, että huone on pieni ja koordinaattoreita paljon ja koneita vähän. Aino ja Maiju ovat olleet aina jonkun koneella ja joutuneet siirtymään välillä pois tieltä. Mentyämme huoneeseen testaamaan yhteyksiä paikallinen “Juha” ihmetteli, että miksi omalla koneella, kaikissa koneissahan on heillä skype siinä huoneessa!!!! Että silleen.
Ongelma ei olekaan tekniikassa , vaan tilan käytössä -eli se että on oma kannettava mahdollistaa pääsyn skypeen sovittuna aikana, piuhapaikoista asia ei ole kiinni. Koululla oleva opiskelijoista vastaava eli Abiba ei puhu englantia, joten hän ei todennäköisesti osallistuisi istuntoihin, muutoin kuin jos joku tulkkaa. Kentällä olevia ohjaajia saattaa näissä olosuhteissa ola vaikea saada tiettynä ajankohana koululle, mutta voi yrittää. Mutta epätodennäköistä on tulisivatko he, riippunee kielitaidosta.
Eli – täälläpäässä asiat ovat OK. Maiju ja Aino ovat valmiita sopimaan ohjaajiensa eli Leenan ja Kirstin kanssa keskusteluajankohdan , kunhan tietävät, milloin se voisi olla mahdollista. Lomaviikon jälkeen – eikö ?
Yleisenä huomiona voisi vielä kertoa, että ISCISA:n pc-laitteet ovat moderneja, samoin niissä olevat ohjelmistot. Täkäläisillä opiskelijoilla näkyy muistitikkuja, joten heillä lienee kotona koneet myös. Dataprojektoreita ei ole montaa, eikä niiden käyttöön soveltuvia tiloja – sairaalan luentosali on käytössä.
Tälläiset kuulumiset tällä kertaa, aika hyvät – eikö? Muutoinkin asiat ovat kunnossa, oltiin tuossa altaalla vähän aikaa, täällä on tosi kuumaa. Viikonloppuohjelma ei ihan vielä ole selvillä, mutta löytynee. Hyvän ruuan parissa täällä on mahdollista oikein hyvin viettää aikaa.
Kaikille sinne rentouttavaa lomaviikkoa ja hyviä hiihtokelejä.
Kiitokset Eila taas kommenteista! Seuraamme täällä mielenkiinnolla kokemuksiasi, joita toivomme koko ajan lisää.
Aino ja Maiju voivat ja heidän tulisikin kirjoittaa kokemuksistaan tämän blogin yläreunassa olevaan kohtaan “Kokemuksia”, sitten kun varsinaiset ohjauskeskustelut alkavat Leenan ja Kirstin kanssa.
-Aija-
Skypellä soittaminen suomalaisiin matkapuhelimiin ja lankaverkkoon ulkomailta
Niin hyvä kuin Skype onkin tietokoneiden välillä soitteluun, kaikkia asioita ei tällä tavoin voi kuitenkaan hoitaa. Usein on pakko soittaa joko lankaverkkoon tai kännykkään Suomeen. Täältä Mosambikista on todella kallista soittaa matkapuhelimella ulkomaille, esimerkiksi Elisan hinta näyttäisi olevan lähes 3 euroa minuutilta Suomeen soitettaessa. Siis esimerkiksi 10 minuutin puhelu maksaisi noin 30 euroa!
Onneksi Skypessä on ns SkypeOut-palvelu, jonka avulla pystyy soittamaan myös tavallisiin lankaverkon puhelimiin ja kännyköihin. Homma toimii niin, että puhelut maksetaan etukäteen luottokortin avulla skype-tilille ja tämän jälkeen puhelimiin voi soittaa kirjoittamalla kansainvälisessä muodossa oleva puhelinnumero Skypen puhelinnumerokenttään. Skypeout-puhelujen hinnat vaihtelevat maittain. Suomen lankaverkkoon soitettaessa hinta on vain 2.5 senttiä per minuutti, siis halvempaa kuin kännykällä Suomessa puhuttaessa! Jos taas soitetaan suomalaisiin kännyköihin, hinta oli n. 16.5 senttiä minuutilta – ei sekään paha.
Äänenlaatu on ollut vähintään yhtä hyvä kuin kännykällä soitettaessa, eikä mitään häiritseviä viiveitä tai kaikuja ole esiintynyt.
Pari nettilinkkiä:
SkypeOut-tuotteen kotisivu
http://www.skype.com/intl/fi/products/skypeout/
SkypeOut-hinnastot
http://www.skype.com/intl/fi/products/skypeout/rates/
http://www.skype.com/intl/fi/products/skypeout/rates/all_rates.html
Jani
Kiitos Jani! Onpa hyvä, että toit esille myös Skypen muita hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka saattavat jäädä huomaamatta ja joista todella on hyötyä varsinkin ulkomailla matkustaville.
Aija
Maiju ja Aino.
Heti kun palaan töihin 12.3. Hoidan teidän ohjaaville opettajille skype yhteydet, jotta pääsette keskustelemaan opintojenne sisällöistä. Siis viikolla 11.
Boa noite ! Kirjoittelen näin viikonlopun päätteeksi terveiset Maputosta. Kaksi viikkoa on kulunut todella nopeasti, asiat ovat alkaneet sujua aina vain paremmin. Huomenna menen aamulla koululle n. klo 8. Yrittelen aamupäivän kuluessa järjestää aikaa soitella Leenalle Skypellä, mutta – ohjelmani on huomenna vielä avoin, joten en ihan varmasti voi soittoa luvata. Aino ja Maiju menevät huomenna terveyskeskukseen töihin, tulevat sieltä iltapäivällä koululle ja lähettävät sähköpostilla ohjaajillensa ajankohtaehdotuksia siitä, milloin heille olisi mahdollista käydä ohjauskeskusteluja.
Lauantaita vietimme käyden Injakan saarella ja sunnuntaina ISCISAN väki tarjosi meille retken Bileneen. Molemmat paikat olivat tosi eksoottisia, uimme, nautimme auringosta ja hyvästä ruuasta. Launtai-iltana lisäksi vietimme Ainon ja Maijun tupareita yhdessä muutamien muiden täällä tutuiksi tulleiden suomalaisten kanssa.
Eila
Hei
Kaikkea hyvää sinne maapallon toiselle puolelle. Hammas lohkesi( onkohan leukaperät jo liian tiukalla tästä työn paljoudesta ?:)), emmekä ennätä Marketan kanssa tehdä sitä moniammatillista tänään, mutta ensi viikolla jatketaan…
t. Eeva-Riitta
Boa tarde Eila!
On mukava lukea kuulumisia Maputosta – tulee kaihoisa olo ja muistot omalta matkalta nousevat mieleen. Töitä tehdään arkisin ja viikonloppuisin, kun kotityöt eivät paina voidaan katsastaa ympäristöä ja tutustua maahan tapoineen.
Suomalaisuus on mielenkiinoitnen asia ulkomailla. Sen todella kokee ja sille tulee merkitys. Ja suomalainen löytää toisen suomalaisen varmaankin kaikkialla! Minulta terveiset niille suomalaisille, jotka tapasin siellä, erikoisesti Karin perheelle, jos heidän kanssaan olet kontaktissa. Tarjan kanssa pääsimme ikimuistoselle käynnille kehitysvammaisten kuntoutuslaitokseen, luostariin, jonne toivottavasti opiskelijamme pääsevät myös käymään. Mene sinäkin Eila mukaan. Se kannattaa!
Toivon teille kaikille paljon muistorikkaita kokemuksia Hilkka
Ola! Kiitos terveisistä Eeva-Riitta – eipä minunkaan mielessäni ole moniammatilliset asiat juuri ennättäneet käydä. Sääli sinun hammastasi, toivottavasti kiireet hellittää. Tavataan moniammatillisesti sitten huhtikuussa. Kiitokset terveisistä myös Hilkalle, nuo suomalaisnimet eivät tunnu tutuilta vielä, mutta välitän terveisesi, mikäli tapaan heitä. Muistorikkaita kokemuksia täältä kyllä kertyy.
Kielellinen selviytyminen meinaa olla välillä vaikeaa. Todella toivoisi, että osaisi puhua paikallista kieltä. Toisaalta ihmiset täällä haluavat puhua englantia. Olen tällä viikolla ollut labraluokissa kirjoittamassa harjoitustyöohjeita ja opiskelijat, joille olen pitänyt tunteja, ovat tulleet itse puhumaan, jos ei muuta niin kysymään onko kaikki hyvin , ja tarvitsenko mitään. Minusta se on ollut tosi mukavaa. Kaupoissa ja ravintoloissa ei ole kyllä ongelmaa kielen kanssa, eli aina on ruokaa saatu – saattaa olla, että on aikamoinen kynnys käydä puntarissa sitten kotona…
Aikaisemmin kerroin, että olimme sunnuntaina Bilenessä käymässä. Slloin pääsimme näkemään maaseutua. Maputosta pohjoiseen menevä päätie on hyvässä kunnossa. Menomatka Bileneen oli rauhallinen, olihan sunnuntaiaamu. Paluu kaupunkiin illansuussa olikin sitten matkustamista ajoittain ruuhkassa. Nähtiin todella uskomattomia kyyditysvirityksiä. Ihmiset matkustivat pakettiauton avolavalla, mikä näytti ihan hurjalta siihen saakka kunnes nähtiin jotakin vielä hurjempaa. Ihmiset matkustivat kuorma-auton kuorman päällä yhdessä huonekalujen ja kilipukkien kanssa !!! Vilkuttelivat sieltä iloisina ohitusten aikana. Täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, mikä vaatii tottumista myös kyydissäolijalta ja nostanpa hattua niille, jotka uskaltautuvat täällä rattiin.
Tällä seudulla kaivattaisiin sadetta. Maissisato on menetetty, korret töröttävät kuivuneina pystyssä. Sensijaan muutama sata kilometriä ylempänä on kuulemma satanut liian paljon , joet tulvivat ja aiheuttavat vyörymiä.
Tässäpä muutama tunnelma täältä – viikon päästä ollaankin sitten jo kotimatkalla.
Eila
Hei – kirjoittelenkin nyt jo kotoa käsin. Aino ja Maiju jatkavat Maputosta Skypen pilotointia, toivottavasti onnistuneella menestyksellä. Kannettava jäi heidän käyttöönsä ja oli puhetta , että he tarkistavat, josko tietotekniikan luokka koululla olisi parempi paikka käyttää Skypeä. Aiemmin kirjoitin, ettei koululla ole sellaista luokkaa, mutta kuulin luokan olemassaolosta viime viikolla.
Omat Skype-kokemukseni jäävät plussan puolelle kaikkien toimintojen osalta. Puhelut onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, paitsi etten muistanut aina puhuessani olla kameran “linjalla” ja viimeisellä kerralla Leenan kanssa soitellessa alussa oli kuuluvuusongelmia. Chatti toimi pikaisissa viesteissä hyvin. Käytin myös SkypeOut- puhelinpalvelua varaten ensin saldoa 10 €. Sillä soittelin useita puheluita Suomeen gsm-puhelimiin. Kuuluvuus oli huippuhyvä. Miettimään jäin kameran välttämättömyyttä? Tuoko kuva erityistä lisäarvoa viestintään?
Janin kanssa lähdimme paluumatkalle Maputosta torstaina 22.3. Koneemme lähti puoleltapäivin, matka kesti 29 tuntia ja sujui odotetusti – Helsingissä kuulimme, että olimme olleet onnekkaita! Maputon kentän läheisyydessä olevassa armeijan varastossa olleet ammukset olivat räjähtäneet iltapäivällä ja kenttä oli suljettu turvallisuussyistä illalla.
Räjähdysten seuraukset ovat järkyttävät, uhreja on paljon. Tapahtunutta uutisoitiin Suomessa perjantaina, sunnuntaisen Sunday Times:n mukaan (http://www.sundaytimes.co.za/News/Article.aspx?id=420584) menehtyneitä on noin 100 ja loukkaantuneita ainakin 350. Suurin osa heistä on lapsia, jotka olivat ulkona leikeissään läheisellä Magoaninen alueella tapahtuman aikana.
Meidän onnemme oli siinä, että räjähdykset eivät tapahtuneet ollessamme lentokentällä. Meidän opiskelijat siellä eivät myöskään olleet vaarassa. Hyvä niin, mutta iloitseminen tuntuu kuitenkin vähäpätöiseltä ja väärältä – verraten heihin, jotka menehtyivät heti tai vammautuivat silpoutumalla tai palamalla. Tapahtuma kohteli todella julmasti köyhiä perheitä. Vaikutukset ovat pitkäaikaiset.
Surullisena heidän puolestaan
Eila