Kirjoita kokemuksesi ohjaustilanteesta alla olevaan kommenttikenttään. Tehtävänäsi on VERTAILLA skype-ohjautilanteita perinteisiin ohjaustilanteisiin.
Tekniikkaan ja välineisiin ja niiden toimivuuteen/toimimattomuuteen sinun ei tarvitse ottaa kantaa.
Vertaa tällaista ohjausta aiempiin ohjauskokemuksiin; mitä hyvää, mitä huonoa jne. Edistääkö tämän tapainen ohjaus oppimista paremmin / huonommin kuin tavanomainen ohjaus. Miten tällaista menetelmää voisi mielestäsi kehittää vieläkin paremmaksi ja monipuolisemmaksi.
II Opiskelijaryhmän ensimmäiset skype-istunnot alkoivat 2 opiskelijan kanssa. Tekniikka toimi tälläkin kertaa hyvin, lievää kuvan mosaiikkisuutta välillä, mikä meni ohi. Kävimme läpi tulevan 5 viikon sisältöä, ensimmäisten päivien antia ja jatkotoimia esim. tulevien istuntojen sisällön suhteen. Luvassa tiukkaa keskustelua hoitoon liittyvistä asioista; tiedon ja toiminnan välinen yhteys ; MIKSI teen mitä teen- selvittelyä….
Muistuteltiin mieleen päivittäisen palautteen antamisen tärkeyttä – sen päivän saldo aina käsittelyyn eikä sitten vasta viimeisenä päivänä muistella…. Tiimissä face to face-palaute on tärkeää!!!
Keskustelussa sivuttiin myös aikaisempia kokemuksia palautteen antamisesta ja ohjaajien toiminnasta- opiskelijat kirjoittavat omat kokemuksensa jatkoon:::
Ohjaustilanteen alussa oli hiukan teknisiä ongelmia, mutta atk- tukihenkilön avustuksella päästiin alkuun ja lopulta keskustelemaankin.
Kuva oli selkeä, vaikka välillä tulikin hiukan myöhässä.Ääni kuului hyvin. Kameraan totuttelu vie aikaa…
Itse Skype-ohjelman käyttö ei ollut vaikeaa kun saatiin ensin kone auki…
Tekniikan piti olla jo kunnossa tämän toisen jakson alussa. Mutta tänään oli ensimmäinen täydellinen epäonnistuminen. Opiskelijat eivät saaneet konetta auki. Kone ilmoitti, että salasana oli vanhentunut. Ohjauskeskustelu toteutettiin puhelimen välityksellä.Tosi ikäväää…. Ohjaat eivät voineet olla mukana.
Hälytin oppilaitoksen atk- suunnittelijan ja paikallisen atk- tukihenkilön avuksi.Tilanne selvisi heidän avulla. On todettava, että koneen käyttäjillä tulee olla riittävästi oikeuksia vaihtaa salasana, jotta ei tarvitta lisäjoukkoja ko tilanteen ratkaisuun.
Loppujen lopuksi yhteys nyt toimii ja toivottavasti myös jatkossa voidaan jatkaa skypen välityksellä ohjausta.
Perjantai – LUNTA sataa ja varmaan linjat jäässä, kun katkeili yhteys välillä. Sitkeästi jatkoimme ensimmäisiä kontakteja toisen kaukokenttäopiskelijaparin kanssa, heille siis I istunto ja takana viikko harjoittelua. Ohjaaja oli mukana aloituksessa ja kun ensin täsmättiin ” ulkonäölliset” kriteerit kamerakuvan perusteella, niin siten päästiin aiheeseenkin…Opiskelu alkanut sujuvasti ja opiskelijat olivat tehneet jo paljon hoitotoimenpiteitä yhdessä ohjaajiensa kanssa. Sisällölliseen “tenttaamiseen” keskitytään ensi kerralla, nyt oli lähtötilanteen kartoitusta ja suunnittelua ensi viikolle. Aktiivinen osallistuminen potilashoitoon oli alkanut molempien kohdalla mukavasti – nyt vaan jatkamaan…
Yhteys toimi melko hyvin, mitä nyt hieman ääni kaikui ja kerran pätkäisi yhteyden poikki. Mutta asiat tulivat selville. “Tapaaminen” vastasi oikeastaan lähes samaa, kuin jos opettaja olisi tullut itse ensimmäistä kertaa käymään yksikössä. Hieman oli vaikeaa, kun ei tiennyt mihin pitäisi katsoa -opettajan kuvaa vai kameraa.. Eli jään siis odottelemaan vain tulevia “tenttauksia”..
Meillä oli viime vkolla jo ensimmäinen istunto opettajan kanssa, mutta eipä ole ehtinyt kirjoittaa. Nyt oli jo toinen ohjaus joten paree jo kirjoitella. Yhteys toimi ihan suht hyvin, ääni ainakin kuului ja ekalla kerralla minun kohdalla kuvakin toimi hyvin. Tällä kertaa pätki kuvayhteys ja äänikin särisi alussa, mutta sen jälkeen toimi hyvin. Ihan mukavia nuo ohjaustilanteet tälleinkin on hoitaa. Ohjaaja ei ehtinyt mukaan nyt, viime kerralla käväsisi pari minuuttia. TÄllä kertaa ei kyllä edes halunnut tulla kun oli kiirettä eikä ehtinyt syödäkään.
Viime viikon istunto oli melko kummallinen kokemus, kun kuva oli huono, mutta onneksi opettajan ääni sentään kuului. Tämän viikonistunto onnistui paremmin, kun kuvakin näkyi. Nyt alkoi jo tottua tietokoneen ruudussa näkyvään opettajaan ja ei varmaan olisi kovinkaan erilaista, jos opettaja olisi täällä. Ohjaaja ei ole ollut vielä mukana,joten en osaa sanoa, miten erilaista on olla istunnossa, jos tällä puolella on kaksi puhujaa, mutta se selvinnee myöhemmin…
Tänään oli toinen “tapaaminen” skypellä ja se sujuikin paljon paremmin kuin ensimmäinen! Alussa oli hiukan kirjautumisen kanssa ongelmia, mutta kun se asia saatiin ratkaistua niin yhteys toimi hyvin. Puhe pätki hiukan siinä vaiheessa kun katselimme kummaltakin koneelta samaa tiedostoa, mutta ei siitäkään ollut suurta haittaa.
Ohjaaminen siis sujuu näin virtuaalisesti lähes yhtä hyvin kuin “livenä”. Skypen käyttö ei ole ollut ollenkaan niin hankalaa kuin mitä alussa kuvitteli.
Sarjassaan TOISET ohjauskeskustelut takana opiskelijoiden kanssa. Kuvayhteys odotutti molempien avauksessa, mutta sekin pelitti sitten hyvin. Ääniyhteys toimi. Keskustelussa käsiteltiin potilaiden hoitoon liittyviä toimintoja sekä leikkaus- että anestesiahoidon kannalta. Tällä kertaa opiskelijat joutuivat vastailemaan ” tiukkoihin” kysymyksiin niistä asioista ja toiminnoista, mitä olivat tehneet. Ettei viikonloppu menisi ihan ” hukkaan”, niin muutama kinkkinen asia annettiin selvitettäväksi seuraavaa istuntoa varten
!
Ohjaajat olivat tällä kertaa kiinni hommissaan, joten he eivät olleet mukana istunnoissa. Mukava kuulla opiskelijoiden kommentteja harjoittelun sujumisesta – positiivinen tunnelma, mikä varmasti vaikuttaa oppimiseen !!!
Tämä oli toinen ohjaustapahtuma kahden opiskelijan kanssa. Opiskelu oli alkanut aikatavalla kiireisessä työyhteisössä. Olimme sopinteet sisältöteemat etukäteen ja opiskelijat olivat valmistautuneet ohjaustilanteeseen lukemalla luento muistiinpanoja. Toisen opiskelijan ohjaaja oli koko ajan mukana ja pohdimme yhdessä kuinka opiskelija etenisi siältöjen käytännön toteutuksessa. Teoria tietojen soveltaminen käytännön toimintaan oli kesakutelun pääteema.
Toisen opiskelijan ohjaaja oli estynyt ko aikana. Opiskelija kertoi kokemuksistaan ja niiden avulla pyrimme liittämään teoriaa ja käytäntöä toisiinsa.
Keskustelu onnistui teknisesti erinomaisesti ja lopuksi harjoittelimme työpöydän jakamista Unytellä.
Ensimmäinen kerta skypellä.Head setit oli käytössä ja kuului hyvin kun puhui selkeästi.Kuva tulee vähän nytkähdellen kuin vanhoissa elokuvissa, mutta hyvin näkyi. Itse varmaan puhuin liiankin kovalla äänellä ennenkuin totuin että kyllä se vähemmälläkin kuuluu…
Kun opiskelijat kytkee koneen valmiiksi ei mene ohjaajan aikaa niin paljon. Ihan jännä systeemi ja onhan se vähän niinkuin livenä kun näkee vastapuolen.
III ohjauskerrat pidettynä: ohjaajat mukana 50%.Opiskelijoiden kanssa tilannekatsaus anestesia/leikkausjakson osalta, kun ensi viikolla taas vaihtuu. Opiskelijoiden saamat palautteet positiivisia
!! Aseptisten käytäntöjen ihmeellisessä maailmassa seikkailimme ja yritimme etsiä yhdessä tietoa ja perusteluja erilaisille toiminnoille. Pienistä puroista se isompi tiedontulva syntyy….
Yhteys toimi – vain kerran katkesi kesken mielenkiintoisen keskustelun.
Nyt jopa kävi vierailija tutustumassa skype-yhteyden käyttöön ja osallistui keskusteluun. Tästä menetelmästä on paljon herännyt mielenkiintoa – kysyjiä riittää.
Erittäin mieluista oli opiskelijoiden kommentti siitä, että on hyvä tämä kerran viikossa tunnin mittainen palaveri; pystyy rauhassa juttelemaan ja kertomaan kaikista kokemuksista ja mieltä askarruttavista asioista. Opettajan kontakti ei ole kiireenmakuinen ja pikaisesti toteutettu!
Ensi viikon sisällöt sovittiin ja sitten luurit kiinni – helatorstain viettoon!
Kolmas kerta skypellä.Tällä kertaa yhteys toimi hyvin ja äänikin kuului hyvin.
Toinen opiskelija ei pääse skypeen, kirjautumisen jälkeen ruutuun tulee jokin ilmoitus, joka estää skypen käytön. Tämä asia lienee selvitettävä…Tällä kertaa kirjauduimme minun tunnuksillani.
Toisella opiskelijalla työpöydän jakaminen onnistui, mutta toisella ei…
Tänään oli kolmas kontakti, jossa käytiin opiskelijoiden kokemusten pohjalta keskustelua ja teorian ja käytännön yhdistämisestä. Opiskelijat olivat valmentautuneet keskustelemaan erinomaisesti ennalta sovituista teemoista. Tänään oli myös väliarviointi.
Toisen opiskelijan kanssa otimme arviointilomakkeen näytölle unytellä. Kävimme kaikki osaamisalueet yksityiskohtaisesti läpi. Keskustelu oli helppoa ja keskeisiin kehitettäviin osa-alueisiin voitiin antaa evästystä.
Toisen opiskelijan kanssa arviointikeskustelu käytiin ääni- ja kuvayhteydellä. Ohjautilanteessa voi havannoida nonverbaalia viestejä, joilla on tärkeä osuus palautteen annossa.r />
Yhteydet omasta suunnasta sujuivat hyvin.
Opiskelijan “loppuarviointia” – jätettiin syksylle viikko vielä. Ohjaajat ja opiskelija olivat keskustelleet arviointikriteereistä, muokkaamista tarvitsevat vielä: elokuussa jatkuu niiden muotoilu. Ohjaaja antoi kattavan palautteen ja mikäpä oli hyvää palautetta kuunnellessa ja kommentointi sujui iloisissa tunnelmissa: käytiin tiedot, taidot, asenteet, käyttäytymiset ja persoonallisuudet läpi – ja yhdessä todettiin, että kyllä alalle olisi ainesta
!
Skype-yhteys katkesi muutaman kerran ihan itsekseen, mikä lie ollut linjoilla…
Opiskelija oli tyytyväinen oppimaansa ja koki yksikön hyväksi ympäristöksi oppia.
Ohjaajan kommentit tästä skype-menetelmästä oli myös positiiviset – vuorovaikutus puolin ja toisin onnistui ääni-kuva-välitteisesti hyvin. Loppuviikosta jatketaan toisen opiskelijan kanssa….
Kommenttini ovat mielenterveystyön pitkän jakson opiskeluun liittyviä – siis erilaisia kuin leikkaussaliopintoihin liittyvät asiat. Opiskeltavat asiat eivät ole aina konkreettisia mielenterveystyössä. Ohjauskeskusteluissa on osin samaa kuin potilastilanteissa – ne lähtevät osaksi siitä, mitkä asiat ovat päällimmäisenä mielessä – mitkä ovat omalle kasvulle ja kehittymiselle tärkeitä sillä hetkellä. Toki mielenterveystyön opiskelussakin on tiettyjä teemoja, joihin opiskelijan tulee perehtyä ja joita pitää analysoida. Näin keskusteluissakin voi olla tietty ennalta sovittu teema ja tähän on aina pyrittykin. Kun viimeisin tapaamisemme opiskelijan ja ohjaajan kanssa tapahtui paikan päällä eli ei siis skypen välityksellä, tuntui, että asioiden pohtimiseen päästiin nopeammin kuin skypen välityksellä. Onko sittenkin joitain asioita helpompi käsitellä yhteisessä fyysisessä tilassa? Onko tunteita, tunnelmia, pohdintoja vaikeampi välittää ja pohtia skypen avulla – sellainen ajatus on herännyt. Ulkoisilla tekijöillä on merkitystä keskusteluilmapiirille. Tuota ilmapiiriä voi rikkoa huono ääniyhteys tai epämääräinen kuva, josta ei aisti kaikkien läsnäolijoitten tilannetta. Tämä kokemus voi olla hyvin henkilökohtainenkin ja siihen voi vaikuttaa myös se, että näihin laitteisiin tulisi tottua – niiden tulisi jäädä ikäänkuin toissijaisiksi asioiksi ko. tilanteessa.
Neljäs istunto pidetty 2 opiskelijan kanssa. Aamun tunnit eivät ole parhaat mahdolliset, koska toiminta leikkausyksiköissä on kiivaimmillaan ja ohjaajien mukaantulo hankalampaa. Varsinkin, jos sattuu sairastumisia, niin “sakit ovat tiukassa” …
! Asiasisältöjä käytiin läpi potilastilanteiden avulla ja nostateltiin esille ns. kriittisiä kohtia hoidossa. Mielestäni nämä viikottaiset kontaktit ovat olleet todella tarpeellisia, kun vertaa entiseen käytäntöön kaukokenttäharjoittelussa; muutama ( 1-2 ) lähikontaktia/ 5 vk. Opiskelijan edistyminen ja oppiminen on paremmin hallinnassa opettajan kannalta ajateltuna ja joka viikkoinen puhe sisältää paljon muutakin kuin ihan konkreettista potilashoitoa. Opiskelijoiden tuntemusten ja kokemusten käsittely on erittäin tärkeää ja siihen olemme mielestäni päässeet hyvin.
Itsellä alkaa olla sellainen tunne tämän välineen ( skype) suhteen, että sitä ei oikeastaan enää huomaa, siis tekninen menetelmä ei sinällään haittaa enää omaan kommunikointiin. Liekö tullut jo sen verran “linssiluteeksi”, että – ainakin itsestä- tuntuu, että puhuu ja toimii kuten normaali naama-kontaktissa. Katse ja puheenvuorottelu vielä välillä unohtuu, mutta ei varmaan ole haitannut sisällön käsittelyä. Samoin opiskelijoiden tunteminen on parempaa ja pystyy vähän eri tavalla eri opiskelijoiden kanssa kommunikoimaan. Mielestäni tämä tuttuus tulisi automaattisesti, jos olisi opettanut itse ko. opiskelijoita, nythän ensimmäinen kontakti on tämä skype-ohjaus.
Neljäs viikko harjoittelussa menossa opiskelijoilla ja moni perusasia alkaa hahmottua. Pienten selvitysläksyjen antaminen ( esim. relaksantin “sielunelämä” ja vaikutukset….)piristää kummasti opiskelijan harjoittelua
Ensi viikko viimeinen….
Neljäs skypettely-kerta takana päin.. ja muistin kuin muistinkin kirjoitella myös tänne kommentteja -pienen opettajan painostuksen jälkeen..:)
Alkuun skypen kautta keskustelu tuntui vähän oudolta, mutta kuten opettajakin tuossa aiemmin oli kirjoitellut, niin ei sitä enää niin paljoa kiinnitä huomiota siihen, että puhuu yksinään tietokoneelle, kun ensimmäisinä kertoina.
Se on myös kyllä hyvä, että näitä skypettelyjä on joka viikko. Toisaalta tuntuu, että vastahan se oli, että joko taas. Mutta toisaalta, kun normaalisti on ehkä yksi, kaksi kertaa opettajan kanssa, niin palautettakaan ei ehkä saa niin paljoa ja aivan lopussa saadusta palautteesta ei enää sen harjottelun kohdalla ole niin paljon hyötyä. Tälläisen ohjauksen myötä “ongelmallisiin” asioihin voi yrittää kiinnittää huomiota jo sen harjoittelun aikaan..
Neljäs ohjaustilanne takana päin….Ääni ja kuva toimivat hyvin. Eikä ollut muitakaan ongelmia keskustelussa. Ihan kivalta tämä “skypettely” on tuntunut! Eikä nykyään enää edes kiinnitä huomiota mihinkään pikku seikkoihin, kuten siihen että kuva ja ääni saattavat tulla hiukan eri aikaan.
Neljäs kerta : tekniikka teki temppujaan; yhteys katkeili ja meni aikansa ennenkuin päästiin alkuun. Opiskelijan koneella Festoon apuohjelma” hälyytteli omiaan” ponnahtelemalla esiin ( unohtui lopuksi tarkistaminen, mikä aiheutti sen…), äänen voimakkuus oli huonompaa ( säädöt ” kaakossa”…) jne. Näistä huolimatta sinnikkäästi jatkoimme kontaktia ja muutamia asioita kävimme läpi; loppupäivien ohjelmaa ja miten opisk+ohjaajat käyvät yhteisen loppukeskustelun läpi. Arviointikriteerejä katsottiin kohta kohdalta miettimällä esimerkkejä perusharjoitteluun liittyen – ihan evääksi loppukeskusteluun. Aseptiset käytännöt puhuttivat edelleen ja tarkoitus on selvittää esim. iv-kanyylin toimintaa “männen tullen”…
Ensi viikolla sitten kaikilla loppukeskustelut!
Ohjattavani teki tekniset kytkennät jo valmiiksi, koskapa olin itse kiinni työssä. Ajankohdan järjestäminen skype-keskusteluun kesken kiireisen päivän oli hankalaa, mutta ehdin kuin ehdinkin sanoa jonkun sanan yhteisessä istunnossamme opiskelijan ja opettajan kanssa.
Sinänsä on hyvä, että opettajan kommentti asiaan tulee heti, etenkin, jos on joku hankala asia tai selvitettävä asia, ettei se jää sähköpostivastausta tai puhelinvastausta odottamaan. Spontaanina puhujana lavertelen varmaan skypessäkin ja saan ohjausajan kulumaan turhan nopeasti.
Pidän skype-ohjaustilannetta hienona vaihtoehtona, jolla voidaan hyvin suunnitellusti hoitaa opiskelija-ohjaus vaivattomasti. Kannatan tuon käytännön jatkamista.
Kahden opiskelijan viikottainen ohjaustilanne toteutui teknisesti erittäin hyvin.
Osa ajasta keskustelua käytiin opiskelijan kanssa viikon teeman mukaisesti, Keskustelu oli luontevaa, opiskelijat olivat valmistautuneet tilanteeseen etukäteen hyvin.
Ohjaajan tulo mukaan kesken ohjaustilanteen ei ole hyvä ratkaisu. Olisi parempi, jos ohjaaja olisi alkuvaiheessa tai loppuvaiheessa mukana, jotta keskustelusta tulisi loogisesti etenevä. Ohjaajan roolin selkiyttäminen on myös tarpeen. Ohjauksen tulisi olla kehittävää, palautteen kannustavaa ja oppimista eteenpäin vievää.Myönteisiä asioita tulisi aina tuoda esille kehitettävien asioiden ohella.
Opiskelijan ja opettajan tulee keskustella kahden kesken opiskelijan tuntemuksista ohjaustilanteessa. Oppijat ovat erilaisia ja heidän etenemisessä tavoitteiden suuntaan on eroja. Tämä tekijä tulisi meidän opettajien ja ohjaajien ottaa huomioon.
Viimeinen Skype-keskustelu ohi, joka oli siis arviointikeskustelu. Kaikki meni hyvin lukuunottamatta päivityspalkkia, mikä ilmoitti tulostaan tietokoneen ruutuun sekunnin välein.
Harmitti myös hieman se, että vain toinen ohjaaja pääsi arviointiin mukaan, sillä viimeiset viikot olin kuitenkin ollut enemmän toisen ohjaajan kanssa. Mutta töille ei mitään mahda ja jatkossa, jos jotain voi parantaa, niin keskusteluaikoja voisi suunnitella enemmän yksiköiden toiveiden mukaisesti, jolloin ohjaajilla olisi useammin mahdollisuus tulla mukaan skypettelemään.
Positiivista Skypessä on ehdottomasti se, että opettajaan saa vaivattomasti yhteyden joka viikko, mikä ei muuten ole mahdollista. Opiskelijan kannata on ihan hyödyllistä, että saa keskustella välillä opettajan kanssa kahden kesken ja purkaa harjoittelun aikana tulleita tuntemuksia. Kuuluvuus oli koko ajan keskusteluissa hyvä, eikä kaikuongelmaa ollut. Alkuvaiheen kuvaongelmatkin helpottuivat jakson edetessä. Jatketaan samaan malliin!
Loppukeskustelut 3 opiskelijan ja heidän ohjaajiensa kanssa. Eilen 1 ja tänään 2 opiskelijaa.Eilinen yhteys pelitti loistavasti ja keskustelut toteutettiin ohjelman mukaisesti. Palaute opiskelijan oppimisesta käytiin läpi ja ohjaajien + yksikön mielestä opiskelija oli päässyt harjoittelun tavoitteisiin todella upeasti. Näin viimeisessä keskustelussa käytiin läpi koko 5 viikkoa ja eri tilanteita, mistä oli tullut hyviä oppimiskokemuksia. Ohjaajan kannustava ote on erittäin tärkeää! Tätä skype-menetelmää pidettiin hyvänä yhteydenpitokeinona ja kun se toimikin tosi hyvin, niin mikä ettei jatkokin sitten.
Toinen yhteys olikin sitten toisesta ääripäästä. Jostain syystä – se ei selvinnyt- yhteys katkeili vähän väliä ja haittasi kyllä olellisesti palautteiden käsittelyä ja antoa. Sitkeä uudelleen yrittäminen aukaisi aina “kanavan”, mutta haittasi ajatuksen lentoa…. Palautteet saatiin kuitenkin läpikäytyä ja ohjaajat olivat mukana. Opiskelijoilla harjoittelut olivat menneet hyvin ja erityisen ilahtunut tästä opetajan roolista käsin olin niistä kommenteista, että syy-seuraus-suhteet tietämisen ja tekemisen välillä korostuvat tässä leikkaus-anestesiatyössä! Hoitajien on tiedettävä tosi paljon anatomiasta ja fysiologiasta, että he voivat tehdä hyvää työtä potilaan eteen ja kanssa! Kun opiskelijoille tämä oli tullut monessa eri tilanteessa esille, niin se vahvisti heidän ymmärrystään tietämisen tärkeydestä. Myös hoitajan persoonallisesta työotteesta keskusteltiin; huumoria pitää osata käyttää oikein potilaskontaktissa ja mikä voimavara jaksamiselle on ylipäätään positiivinen ote työhön, työtovereihin ja yleensä asioihin. Monta hyvää ajatusta jäi varmaan kytemään opiskelijoiden päähän!! Loppuvetona: tämä 5 viikkoa ja yhteys joka viikko opiskelijaan on ollut erittäin positiivinen kokemus! Tätä kannattaa jatkaa.
No niin…Viimeinen skype-ohjaus takana päin. Kaikki sujui tälläkin kertaa oikein mallikkaasti ja onkin ollut kiva huomata miten hyvin skype on toiminut vaikka alussa sen käyttö hiukan epäilyttikin. Ääni ja kuva ovat tulleet useimmiten ihan ongelmitta ja omalla kohdallani ei myöskään ollut mitään suurempia ongelmia skypen käytössä, kirjautumisessa tai muussakaan. Voin todeta, että tämä on varsin hyvä vaihtoehto ohjaukseen silloin kun välimatkat ovat pitkiä! Eikun vaan projektille jatkoa…jospa tätä itsekin pääsisi vielä jossain muussakin harjoittelussa käyttämään.
Tänään oli viimein skypettely ja kuten opettaja tuossa aiemmin oli maininnutkin, niin yhteys katkeili vähän väliä. Ja jonkin verran siitä oli haittaakin, kun kesken lauseen pätkäisi yhteys hiljaiseksi ja siinä vaiheessa kun yhteys saatiin uudelleen päälle ei enää muistanut mitä olin sanomassa tai mistä olimme puhumassa. Nuo yhteyksien pätkimiset ovatkin kyllä huono puoli tässä ohjaus-tavassa. Onneksi niitä aiemmilla kerroilla oli huomattavasti vähemmän.
Noin muuten skype-ohjaus on ollut hyvä ohjaus-menetelmä ja etenkin se, että yhteyksiä opettajaan on ollut joka viikko. Kun opettajan kanssa on yhteydessä useammin, kuin tavalliset pari kertaa, niin myös opettajalta saa enemmän palautetta ja palautetta saa pitkin jaksoa, eikä palautteen saaminen jää pelkästään viimeiselle viikolle.
No näinhän siinä kävi, että harjoittelu päästiin loppuun ja skypettelykin onnistui. Alkuun mietin, että osaakohan koko systeemiä käyttää kun ei ole tekniikan ihmelapseksi syntynyt,mutta skypen käyttö olikin yllättävän helppoa. Mielestäni eroa siihen oliko opettaja läsnä koneen kautta vai kasvotusten ei ollut.Skypen kautta kaikki asiat saatiin samalla tavoin käytyä,jos vain yhteydet pelasi. Toki tilanteissa joissa harjoitteluissa ongelmia ilmenisi niin olisi hyvä opettajan silloin tulla paikalle mutta muutoin mielestäni keskustelut onnistuu näinkin.Ohjaajia ajatellen skype jättää varaa tulla aikataulun mukaan. Kokemus oli erilainen kuin alkuun odotin, mutta posittivisesti olin yllättynyt helppoudesta,ja konkreettisuudesta suhteessa opiskelijan ja opettajan kohtaamiseen koneen kautta.
Voisin jatkossakin lähteä mukaan skypen kautta tapahtuvaan arviointiin.